Lakimuutokset 2024

Työttömyyskorvauksen omavastuuaika on pidentynyt viidestä päivästä seitsemään päivään. Työttömyyskorvauksen omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa olevaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta työttömyysetuutta.

Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus on muuttunut jaksotettavaksi tuloksi. Tämä tarkoittaa, että jos sinulla on yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhtä kuukausipalkkaa vastaava lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Lue lisää lomakorvauksen jaksotuksesta täältä.

Kansaneläkeindeksi on jäädytetty hallituskaudeksi 2024-2027. Tämä tarkoittaa, että kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet eivät nouse vuodenvaihteessa, vaikka kuluttajahinnat nousisevat. Indeksikorotusten jäädyttäminen koskettaa myös työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta.

Muutos vaikuttaa etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Työttömyysturvan lapsikorotuksia ei makseta 1.4.2024 alkaen.

Lapsikorotukset maksetaan 31.3.2024 saakka, vaikka hakemus saapuisi työttömyyskassalle 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Työtulon suojaosa on poistunut hakujaksoilta, jotka alkavat 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Ennen lakimuutosta osa-aikatyötä tekevä työttömyysetuuden hakija on voinut ansaita 279-300 euroa ennen kuin 50 % palkasta on alkanut vaikuttamaan sovitellun päivärahan määrään. Suojaosan poistuttua vaikutus alkaa heti, eli jokainen ansaittu euro vähentää päivärahan määrää 50 sentillä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n nettisivuilta löydät laskurin, jolla voit arvioida päivärahasi määrän suojaosan poistamisen jälkeen. 

Hallituksen esityksessä on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoitus lakkauttaa 1.8.2024. Lakimuutos on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Hallituksen esityksen mukaan täysmittaisen vuorotteluvapaan voisi aloittaa 31.7.2024 mennessä.

Hallituksen esityksen mukaan ansiosidonnaisen päivärahan määrä laskee kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle täydestä päivärahasta ja 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle täydestä päivärahasta. Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja ansiopäivärahan taso pysyy samana koko enimmäiskeston ajan.

Lakimuutos on eduskunnan käsittelyssä. Ansiopäivärahan porrastamisen on tarkoitus alkaa vaikuttaa etuustasoihin 1.9.2024 alkaen.

Lisätietoa ansiosidonnaisen porrastamisen vaikutuksesta TYJ:n sivuilta.

ESIMERKKEJÄ

Hallituksen esityksen mukaan eräistä ikään perustuvista työttömyysturvaa koskevista poikkeussäännöistä luovutaan. Hallituksen esityksen mukaan työttömyysturvalaista poistettaisiin säännökset, joiden mukaan: 

• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.

• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.

• 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Päivärahan tasoa ei lasketa uudelleen, jos työssäoloehto on täyttynyt osin palvelun perusteella.

58-vuotiaan ansiopäivärahan tason suojaa ei sovellettaisi, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen. Työssäolovelvoitteeseen liittyviä ansiopäivärahan tason suojia sovellettaisiin niin kauan, kuin työ tai palvelu on järjestetty viimeistään 1.9.2024 alkaneen velvoitteen perusteella.

Hallituksen esityksen mukaan palkkatuella työskentely ei pääsääntöisesti enää kerryttäisi ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Nykyisin työskentely palkkatuella kerryttää työssäoloehtoa 75 %:sesti (joka neljäs viikko jätetään huomioimatta).

Lakimuutos on eduskunnan käsittelyssä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2024.

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa, että henkilön on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskenneltävä tietty määrä viikkoja (nykyisin: 26 kalenteriviikkoa) ennen kuin hän on oikeutettu ansiopäivärahaan.

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin (kts. seuraava kohta) mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Usein kysyttyä työssäoloehdon suunnitelluista muutoksista STM:n nettisivuilta.

Työttömyysturvan työssäoloehto euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto ei riipu työttömyyttä edeltävien työtuntien määrästä, vaan työssäoloehdon täyttymistä arvioidaan ainoastaan saadun palkan perusteella.

Nykyisin työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on jäsenyysaikana ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoon on huomioitu ne kalenteriviikot, jolloin palkallista aikaa on ollut vähintään 18 tuntia.

Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan ja sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut noin 930 euroa kuukaudessa noin vuoden ajan.

Tuloperäistä työssäoloehtoa sovelletaan sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Usein kysyttyä työssäoloehdon suunnitelluista muutoksista STM:n nettisivuilla. Tiedotamme euroistamisesta lisää vuoden 2024 aikana.