Lakimuutokset 2024

Työttömyyskorvauksen omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään. Työttömyyskorvauksen omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa olevaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta työttömyysetuutta.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan omavastuuajan pituus olisi seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvauksen jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhtä kuukausipalkkaa vastaava lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Säädös oli kuitenkin työttömyysturvalaissa ennen vuotta 2012.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan lomakorvaus jaksotettaisiin, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Hallitusohjelman mukaan kansaneläkeindeksi jäädytetään hallituskaudeksi 2024-2027. Tämä tarkoittaa, että kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet eivät nouse vuodenvaihteessa, vaikka kuluttajahinnat nousevat. Indeksikorotusten jäädyttäminen koskettaa myös työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta.

Muutos vaikuttaisi etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Nykyisin lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta.

Lapsikorotuksia ei hallituksen esityksen luonnoksen mukaan maksettaisi työttömyyspäiviltä 1.4.2024 alkaen.

Työtulojen suojaosa poistetaan. Nykyisin työttömyysetuuden hakija voi hakujakson pituudesta riippuen ansaita 279 € tai 300 € ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. Suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyyskorvausta 50 sentillä euroa kohden. Suojaosan poistuttua kaikki hakujaksolla saatu palkka vaikuttaa päivärahan suuruuteen.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan suojaosaa ei enää otettaisi huomioon päivärahan määrää laskettaessa, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoitus lakkauttaa 1.8.2024.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiosidonnaisen päivärahan määrä laskee kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle täydestä päivärahasta ja 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle täydestä päivärahasta. Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja ansiopäivärahan taso pysyy samana koko enimmäiskeston ajan.

Ansiopäivärahan porrastuksen on tarkoitus alkaa vaikuttaa etuustasoihin 1.9.2024 alkaen.

ESIMERKKEJÄ

Hallitusohjelmassa on sovittu, että ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, mitä ikäsidonnaisia poikkeuksia lakimuutos tulee koskemaan. Alla lueteltuna työttömyysturvan osa-alueita, joihin ikä vaikuttaa:

• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.

• 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.

• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.

• 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.

Lisäksi työttömyysturvalaissa säädetään 55 vuotta täyttäneiden muutosturvasta.

Hallitusohjelmassa esitetään, että palkkatuella työskentely ei enää kerryttäisi ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Nykyisin työskentely palkkatuella kerryttää työssäoloehtoa 75 %:sesti (joka neljäs viikko jätetään huomioimatta).

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2024.

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa, että henkilön on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskenneltävä tietty määrä viikkoja (nykyisin: 26 kalenteriviikkoa) ennen kuin hän on oikeutettu ansiopäivärahaan.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan pidempää työssäoloehtoa sovellettaisiin, jos työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin (kts. seuraava kohta) mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työttömyysturvan työssäoloehto euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto ei riippuisi työttömyyttä edeltävien työtuntien määrästä, vaan työssäoloehdon täyttymistä arvioitaisiin ainoastaan saadun palkan perusteella.

Nykyisin työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on jäsenyysaikana ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoon on huomioitu ne kalenteriviikot, jolloin palkallista aikaa on ollut vähintään 18 tuntia.

Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovuttaisiin ja sen sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran noin vuoden ajan. Hallituksen esityksen luonnoksessa minimipalkka on noin 930 euroa.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan tuloperäistä työssäoloehtoa sovellettaisiin sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.