Yleistä ansiopäivärahasta

Voit saada ansiopäivärahaa, jos olet työtön, lomautettu tai olet työllistynyt vain osa-aikaisesti.

Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut kokoaikatyönhakijaksi työvoimaviranomaiselle, täytät jäsenyys- ja työssäoloehdon, eikä maksamiselle ole muita esteitä.

• Jäsenyysehto tarkoittaa vähimmäisaikaa, joka sinun tulee olla yhtäjaksoisesti työttömyyskassan jäsenenä saadaksesi ansiopäivärahaa. 

          (Lue lisää kohdasta: Jäsenyysehto)

• Työssäoloehto tarkoittaa työssäoloaikaa, joka sinun tulee kerryttää ennen ansiopäivärahan saamista. Työssäoloehto kertyy vain työttömyyskassan jäsenyyden ajalta. 

          (Lue lisää kohdasta: Työssäoloehto)

Ilmoittaudu työnhakijaksi ajoissa

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että työnhakusi on voimassa. Muistathan siksi ilmoittautua työvoimaviranomaiselle viimeistään sinä päivänä, josta alkaen haet päivärahaa.

Huomioithan, että myös lomautettujen ja osa-aikatyötä tekevien tulee ilmoittautua kokoaikatyönhakijaksi työvoimaviranomaiselle. 

Voit tutustua työnhakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin Työmarkkinatorin verkkosivuilta.

Alle 25-vuotiaille

Jos olet alle 25-vuotias, eikä sinulla ole ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa, voi ansiopäivärahan saaminen edellyttää työvoimaviranomaisen valvoman yhteishakuvelvoitteen täyttämistä. 

Lue lisää alle 25-vuotiaan työttömyysturvasta täältä.

 

Jäsenyysehto on vähimmäisaika, joka sinun tulee olla yhtäjaksoisesti työttömyyskassan jäsenenä saadaksesi ansiopäivärahaa. Jäsenyysehdon pituus on 12 kuukautta. 

Myös aiempi jäsenyys toisessa työttömyyskassassa lasketaan, jos olet liittynyt Palvelualojen työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä työttömyyskassasta.

 

Ansiopäivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. Työssäoloehtoa kertyy vain siltä ajalta, kun olet työttömyyskassan jäsen.

Työssäoloehtoa tarkastellaan yleensä työnhakijaksi ilmoittautumisesta taaksepäin ja sen tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.

Tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää enintään 7 vuodella, jos sinulla on ollut hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa, erilaiset työkyvyttömyysjaksot ja päätoiminen opiskelu.

Miten työssäoloehto kertyy?

Työssäoloehto kertyy tuloperusteisesti, eli työstä maksetun palkan perusteella.

• Jos kuukauden aikana maksettu bruttopalkkasi on vähintään 930 euroa, kerrytät yhden kokonaisen työssäolokuukauden
• Jos kuukauden aikana maksettu bruttopalkkasi on 465-929 euroa, kerrytät puolikkaan työssäolokuukauden

Kaksi puolikasta muodostaa yhden kokonaisen työssäolokuukauden. Työssäoloehto voi siis täyttyä esimerkiksi 11 kokonaisesta työssäolokuukaudesta, joiden lisäksi sinulle on kertynyt kaksi puolikasta työssäolokuukautta tarkastelujakson aikana.

Työssäoloehdon kertyminen 2.9.2024 edeltävältä ajalta

Työssäoloehto kertyy 2.9.2024 edeltävältä ajalta työtuntien perusteella. Tämä tarkoittaa, että ne kalenteriviikot, joiden aikana työtä tai muuta palkallista aikaa (esim. vuosiloma tai palkallinen sairasaika) on ollut vähintään 18 tuntia, kerryttävät työssäoloehtoa.

Jos työssäoloehto sisältää sekä tuloperusteisesti, että tuntiperusteisesti kertynyttä aikaa, kertyneet työssäoloviikot muunnetaan vastaamaan työssäolokuukausia. Neljä työssäoloehtoon luettavaa viikkoa vastaa yhtä työssäolokuukautta. Jos viikkoja on alle neljä, muunnetaan 1-2 viikkoa puolikkaaksi työssäolokuukaudeksi ja 3 viikkoa kokonaiseksi työssäolokuukaudeksi.

Lisätietoa löydät Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n sivuilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla alla olevasta videosta:

 

Perusosa ja ansio-osa

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on kaikille sama ja täysi päiväraha on aina vähintään perusosan verran. Perusosa on 37,21 € ja se vastaa Kelan maksaman peruspäivärahan määrää.

Perusosaan lisättävä ansio-osa on riippuvainen tuloistasi. Ansio-osa on 45% päiväpalkkasi ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkkasi on korkeampi kuin 3534,95 €, on ansio-osa tämän ylittävältä palkanosalta 20 %.

Lisätietoa ansiopäivärahan määrittelystä

Ansiopäivärahan suuruus määritellään välittömästi työttömyyttä edeltävän ajan ansioista. Laskennassa huomioidaan työssäoloehtoon luettavien ajanjaksojen vakiintuneet palkkatulot. Esimerkiksi työnantajan tulokseen perustuvat bonukset, lomaraha ja lomakorvaus eivät ole vakiintunutta tuloa, joten niitä ei huomioida laskennassa. 

Ennen päivärahan määrittelyä palkkatuloista tehdään prosenttivähennys. Vähennys vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (3,54 % vuonna 2025). Tästä johtuen päivärahan määrittelyyn käytetty palkka on hieman pienempi kuin todellinen keskimääräinen kuukausipalkka.

Jos työaikaa on lyhennetty osa-aikaeläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan tai osasairaspäivärahan johdosta, tehdään määritys tätä edeltävältä ajalta. Näissä tapauksissa on toimitettava palkkatodistus työssäoloehtoon luettavalta ajalta. 

Täysi ansiopäiväraha on enimmillään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa työllistämistä edistävän palvelun ajalta, voi päiväraha olla enimmillään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. 

Ansiopäivärahan porrastus (sovelletaan 2.9.2024 alkaen)

Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa, että päivärahan määrä pienenee, kun työttömyyden kesto pitenee. Ansiopäiväraha porrastetaan, jos päiväraha on määritelty uuden tuloperusteisen työssäoloehdon perusteella 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos päivärahan enimmäisajan maksaminen on alkanut ennen kuin lakimuutoksen soveltaminen alkaa, porrastusta ei tehdä.

Ansiopäivärahan määrä pienenee:

- 80 % tasolle täydestä päivärahasta, kun päivärahaa on maksettu 40 etuuspäivältä (n. 8 viikolta)

- 75 % tasolle täydestä päivärahasta, kun päivärahaa on maksettu 170 etuuspäivältä (n. 34 viikolta)

 

Huom! Ansiopäiväraha on aina vähintään Kelan maksaman peruspäivärahan suuruinen.

Kun täytät työssäoloehdon uudelleen, päivärahan määrä palaa täydeksi ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Voit seurata sinulle maksettujen etuuspäivien määrää verkkopalvelustamme, kohdassa "Maksut ja päätökset" / "Maksettujen päivien määrä". 

Voit kokeilla ansiopäivärahan porrastuksen vaikutusta omaan päivärahaasi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n päivärahalaskurilla.

Päivärahan uudelleen määrittely

Päivärahasi määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä.

Jos 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen ennen 2.9.2024 ja edellisestä päivärahan määrityksestä ja ensimmäisestä maksetusta päivästä on alle vuosi, päivärahan tasoa ei määritellä uudestaan eikä uutta omavastuuaikaa oteta.

Päivärahalaskurit

Voit laskea arvion päivärahasi määrästä TYJ:n päivärahalaskurilla tai verkkopalvelussamme olevalla laskurilla.

TE-palvelut

Työllistämistä edistävien palveluiden vaikutuksesta päivärahasi määrään voit lukea täältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Päivärahapäivien enimmäismäärä riippuu työhistoriastasi. Työhistoria tutkitaan työssäoloehdon täyttyessä. Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika alkaa alusta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen.

Ansiopäivärahan enimmäisaika on: 

• 300 päivää, jos sinulla on työhistoriaa enintään kolme vuotta työttömyyden alkaessa. 
• 400 päivää, jos sinulla on työhistoriaa enemmän kuin kolme vuotta työttömyyden alkaessa. 
• 500 päivää, jos olet vähintään 58-vuotias täyttäessäsi työssäoloehdon ja olet työskennellyt viimeisen 20 vuoden aikana vähintään 5 vuotta.  500 päivään voi olla oikeus myös silloin, jos päivärahan enimmäisaika on alkanut ennen 1.1.2017. 

Lisäpäiväoikeus

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ns. lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin täytät 65 vuotta.

1.1.2023 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä työttömyysturvan lisäpäiväoikeus on poistumassa asteittain vuoteen 2030 mennessä. Tämän seurauksena vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei 1.1.2023 alkaen ole enää oikeutta lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeus korvataan uudella muutosturvakokonaisuudella, josta voit lukea lisää täältä.

Voit edelleen olla oikeutettu lisäpäiviin, jos:

• olet syntynyt vuosina 1957-1960 ja täyttänyt 61 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä

• olet syntynyt vuosina 1961-1962 ja täyttänyt 62 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä  

• olet syntynyt vuonna 1963 ja täyttänyt 63 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä

• olet syntynyt vuonna 1964 ja täyttänyt 64 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä

Ikäedellytyksen katsotaan täyttyvän myös, jos täytät 61-64 vuotta samana päivänä kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.  Työttömyyskassa tarkistaa oikeutesi lisäpäiviin siinä vaiheessa, kun päivärahan enimmäisaikasi täyttyy. 

Verohallinnon ohjeiden mukaan ansiopäivärahasta peritään vähintään 25 % ennakonpidätystä, mikäli kassalla on käytössä palkkatuloon perustuvat verotiedot. 

Halutessasi voit tilata verottajalta muutosverokortin etuutta varten. Tilaaminen käy kätevästi esimerkiksi Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Kun valitset palvelussa etuuden maksajaksi Palvelualojen työttömyyskassan, työttömyyskassa saa muutosverokortin sähköisesti käyttöönsä seuraavana päivänä. 

Huomaathan, että muutosverokortin tulee olla nimenomaan etuutta varten. Jos muutosverokortti on palkkatuloa varten, suoritetaan etuudesta edelleen 25 % ennakkopidätys. 

Voit lukea lisää työttömyysetuuksien verotuksesta Verohallinnon sivuilta. 

Ansiopäivärahan omavastuuaika on 7 työtöntä päivää vastaava aika. Omavastuun ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Omavastuuaika asetetaan, kun haet ansiopäivärahaa ensimmäistä kertaa tai kun työssäoloehtosi täyttyy uudelleen. 

Omavastuuaikaa voi kertyä vain silloin, kun työnhakusi on voimassa, eikä päivärahan maksamiselle ole muita esteitä (esimerkiksi karenssi tai lomakorvauksen jaksotus). Omavastuupäiviä voi kertyä enintään 5 päivää viikossa.

Omavastuuajan tulee kertyä 8 peräkkäisen kalenteriviikon sisällä. Tätä vanhempia päiviä ei voida laskea mukaan.

Esimerkki omavastuuajan täyttymisestä

---

Osa-aikatyöntekijän omavastuuaika

Osa-aikatyöntekijän omavastuuaika lasketaan tunteina. Omavastuuaikaa kertyy täyden työajan ja tehtyjen työtuntien väliseltä erotukselta. 

Omavastuuajan täyttyminen osa-aikatyössä voi käytännössä kestää pidempään kuin 7 päivää, sillä tehtyjen työtuntien vuoksi omavastuuaikaan huomioitavaa työtöntä aikaa on viikossa vähemmän.

Huomioithan, että omavastuuta ei kerry ajalta, jolla työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 

Esimerkki omavastuuajan täyttymisestä osa-aikatyössä

​​​​​​

Huom! Koskee vain 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyvän, yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön lomakorvausta.

Jos sinulle maksetaan yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lomakorvausta, kyse on jaksotettavasta tulosta. Et ole oikeutettu ansiopäivärahaan lomakorvauksen jaksotuksen ajalta. Jaksotuksen ajalta ei myöskään kerätä omavastuuta.

Jaksotus tarkoittaa, että maksettu lomakorvaus jaetaan työsi keskimääräisellä päiväpalkalla. Näin saadaan laskettua kuinka montaa päivää maksettu korvaus vastaa. Päivien lukumäärä vastaa ajanjaksoa, jolta sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen noin kuukaudella.

Jaksotukseen huomioidaan ainoastaan arkipäivät, eli enintään 5 päivää viikossa.

Esimerkki #1

Päiväpalkkasi on 100 € / päivä. Sinulle maksetaan työsuhteen päättyessä 1000 € lomakorvausta. Lomakorvaus vastaa 10 päivän palkkaa (1000 € : 100 € = 10 päivää). Päivärahahakemuksesi hylätään kymmeneltä arkipäivältä (ansiopäivärahaa maksetaan 5 pv/kalenteriviikko) työsuhteen päättymisestä lukien.

Esimerkki #2

Yli kaksi viikkoa kestänyt kokoaikainen työsuhteesi päättyy sunnuntaina 7.1.2024. Rekisteröidyt työvoimaviranomaiselle työnhakijaksi 8.1.2024 alkaen. Saat 1000 € lomakorvausta pitämättömistä lomistasi. Et ole saanut aiemmin ansiopäivärahaa, joten ennen kuin saat ansiopäivärahaa, sinulta otetaan lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen 7 päivän omavastuuaika.

Sinulle on maksettu lomakorvausta 1000 € ja laskennallinen päiväpalkkasi on 100 €. Lomakorvauksen jaksotus on 10 arkipäivää (1000 € : 100 € = 10 päivää). Lomakorvauksesi jaksotetaan työsuhteen päättymistä seuraavasta päivästä eli 8.1.2024 alkaen. Jaksotus on 10 arkipäivän pituinen eli ajalta 8.-19.1.2024 et ole oikeutettu päivärahaan.

Omavastuu otetaan lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen eli 20.1.2024 alkaen. Omavastuu kuluu ainoastaan arkipäiviltä ja se on 7 arkipäivää (1.1.2024 alkaen). Seitsemän arkipäivän omavastuuaikasi kertyy aikavälillä 20.-30.1.2024.

Sinulle maksetaan ansiopäivärahaa 31.1.2024 alkaen.

Karenssilla tarkoitetaan työvoimaviranomaisen asettamaa korvauksetonta määräaikaa. Karenssin ajalta ei voida maksaa päivärahaa. Sen ajalta ei voi myöskään ottaa omavastuuaikaa. Perusteista riippuen karenssin pituus vaihtelee seitsemästä päivästä 45 päivään. Voit lukea aiheesta enemmän työvoimaviranomaisen sivuilta.

Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha voivat vähentää ansiopäivärahan määrää tai estää sen maksamisen kokonaan. Niiden vaikutus riippuu siitä, ovatko loma ja siitä saatavat korvaukset kertyneet kokoaikatyöstä vai osa-aikatyöstä.  

Jos sinut on lomautettu kokoaikatyöstä, et ole oikeutettu vuosiloman ajalta ansiopäivärahaan. Merkitse loma-aika hakemukseen. Jos olet ansainnut loman osa-aikatyöstä, olet oikeutettu ansiopäivärahaan myös loman ajalta, kunhan työnhakusi on voimassa työvoimaviranomaisella.

Lomapäivät merkitään hakemukseen maksettujen lomatuntien mukaisesti. Lomapalkka ja lomarahat huomioidaan ansiopäivärahan sovittelussa maksuperusteisesti eli sillä hakujaksolla, jolloin ne on maksettu hakijan tilille. Osa-aikaiseksi työksi katsotaan työ, jossa sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % työehtosopimuksen mukaisesta kokonaistyöajasta. Lue lisää sovitellusta päivärahasta tai päivärahaoikeudesta lomautustilanteessa.