-

Yleistä ansiopäivärahasta

Eduskunta on vahvistanut lakimuutoksia, jotka vaikuttavat ansiosidonnaisen päivärahan saamisen ehtoihin sekä maksettavan etuuden määrään. Muutosten käyttöönotto alkoi 1.1.2024 ja etenee vuoden aikana vaiheittain.

Päivitämme tietoa verkkosivuillemme sitä mukaa, kun lakimuutosten soveltaminen alkaa. Ajantasaisimman tiedon löydät Lakimuutokset 2024 -osiostamme.

Huomioithan, että 2.9.2024 alkaen ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Samalla työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi. Lue lisää syksyn lakimuutoksista täältä.

Voit saada ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehto ja työssäoloehto täyttyvät, olet ilmoittautunut työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi TE-palveluihin, eikä maksamiselle ole muita esteitä.

Työttömien lisäksi myös lomautettujen ja osa-aikatyötä tekevien tulee ilmoittautua kokoaikatyönhakijoiksi TE-toimistossa. Työhakijaksi tulee ilmoittautua viimeistään sinä päivänä, josta alkaen haet päivärahaa. Päivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa.

Jäsenyysehto

Jäsenyysehto tarkoittaa vähimmäisaikaa, joka sinun pitää olla yhtäjaksoisesti työttömyyskassan jäsenenä ennen kuin voit saada ansiosidonnaista päivärahaa. 

Jäsenyysehto täyttyy, kun olet ollut työttömyyskassan jäsen 26 viikkoa (eli n. 6 kuukautta). Jäsenyysehto pitenee lakimuutoksen myötä 12 kuukauteen 2.9.2024 alkaen. 

Jäsenyysehtoon huomioidaan myös aiempi jäsenyysaika toisessa kassassa, jos olet liittynyt Palvelualojen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä työttömyyskassasta.

Työssäoloehto

Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että sinun pitää olla riittävän pitkä aika töissä ollaksesi oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työssäoloehtoa voi kerryttää vain jäsenyysajalta.

Työssäoloehto täyttyy, kun olet ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa (n. 6 kuukautta). Työssäoloehtoon huomioidaan ne kalenteriviikot, jolloin työtä tai muuta palkallista aikaa (esim. vuosilomaa) on ollut vähintään 18 tuntia.

Työssäoloehdon pitää täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso lasketaan yleensä työnhakijaksi ilmoittautumisesta taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan tarvittaessa pidentää hyväksyttävästä syystä, joita ovat esimerkiksi vanhempainvapaa, hoitovapaa, erilaiset työkyvyttömyysjaksot ja päätoiminen opiskelu. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.

Työssäoloehtoon huomioitavan palkan on oltava alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan on kokoaikatyössä oltava vähintään 1 399 e/kk (v. 2024).

Jos olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, sinun pitää täyttää työssäoloehto kokonaan poissaolon jälkeen. Ennen poissaoloa tekemääsi työtä ei voida huomioida työssäoloehtoon.

Huom! Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee 2.9.2024 alkaen 12 kuukauteen. Samalla työssäoloehto "euroistetaan" eli muutetaan tuloperusteiseksi. Löydät lisätietoa työssäoloehdon kertymisestä 2.9.2024 alkaen kohdasta "Tuloperusteinen 12kk työssäoloehto".

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto on 2.9.2024 alkaen 12 kuukautta. Työssäoloehto kertyy tuloperusteisesti, eli työstä maksetun palkan perusteella. Työssäoloehtoon huomioidaan se kalenterikuukausi, minkä aikana palkka on maksettu.

Sinun tulee täyttää 12 kuukauden työssäolo- ja jäsenyysehto, jos ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto on kertynyt osin tai kokonaan 2.9.2024 tai sen jälkeen tehdyn työn palkasta.

Työssäolokuukaudet kertyvät seuraavasti:

  • Jos olet saanut palkkaa vähintään 930 euroa, työssäoloehtoon kertyy yksi kokonainen työssäolokuukausi.
  • Jos olet saanut palkkaa 465-929 euroa, työssäoloehtoon kertyy puolikas työssäolokuukausi.

Kaksi puolikasta työssäolokuukautta vastaa yhtä kokonaista työssäolokuukautta. Työssäoloehto voi siis täyttyä esimerkiksi 11 kokonaisesta työssäolokuukaudesta, joiden lisäksi olet kerryttänyt kaksi puolikasta työssäolokuukautta tarkastelujakson aikana.

Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesti. Työssäolokuukausia huomioidaan koko tarkastelujakson ajalta. Työssäoloehtoon huomioidaan vain jäsenyysaikanen työ. 

Jos työssäoloehtoon sisältyy sekä tuntiperusteisesti kertyneitä viikkoja 2.9.2024 edeltävältä ajalta, että työssäolokuukausia 2.9.2024 jälkeiseltä ajalta, muunnetaan tuntiperusteisesti kertyneet viikot työssäolokuukausiksi. Muuntaminen tapahtuu niin, että 4 työssäoloviikkoa muodostaa aina yhden työssäolokuukauden. Ylijäävistä viikoista 1-2 viikkoa muodostaa puolikkaan ja 3 viikkoa kokonaisen työssäolokuukauden.  

Löydät lisätietoa tuloperusteisesta työssäoloehdosta ja työssäoloehdon kertymisestä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n sivuilta. Voit myös katsoa alla olevan TYJ:n opastusvideon ansiopäivärahaoikeuden kerryttämisestä 2.9.2024 jälkeen.

 

Perusosa ja ansio-osa

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on kaikille sama ja täysi päiväraha on aina vähintään perusosan verran. Perusosa on 37,21 € ja se vastaa Kelan maksaman peruspäivärahan määrää.

Perusosaan lisättävä ansio-osa on riippuvainen tuloistasi. Ansio-osa on 45% päiväpalkkasi ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkkasi on korkeampi kuin 3534,95 €, on ansio-osa tämän ylittävältä palkanosalta 20 %.

Lisätietoa ansiopäivärahan määrittelystä

Ansiopäivärahan suuruus määritellään välittömästi työttömyyttä edeltävän ajan ansioista. Laskennassa huomioidaan työssäoloehtoon luettavien ajanjaksojen vakiintuneet palkkatulot. Esimerkiksi työnantajan tulokseen perustuvat bonukset, lomaraha ja lomakorvaus eivät ole vakiintunutta tuloa, joten niitä ei huomioida laskennassa. 

Ennen päivärahan määrittelyä palkkatuloista tehdään prosenttivähennys. Vähennys vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (3,76 % vuonna 2024). Tästä johtuen päivärahan määrittelyyn käytetty palkka on hieman pienempi kuin todellinen keskimääräinen kuukausipalkka.

Jos työaikaa on lyhennetty osa-aikaeläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan tai osasairaspäivärahan johdosta, tehdään määritys tätä edeltävältä ajalta. Näissä tapauksissa on toimitettava palkkatodistus työssäoloehtoon luettavalta ajalta. 

Täysi ansiopäiväraha on enimmillään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Mikäli sinulle maksetaan korotettua ansio-osaa työllistämistä edistävän palvelun ajalta, voi päiväraha olla enimmillään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. 

Ansiopäivärahan porrastus (sovelletaan 2.9.2024 alkaen)

Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa, että päivärahan määrä pienenee, kun työttömyyden kesto pitenee. Ansiopäiväraha porrastetaan, jos päiväraha on määritelty uuden tuloperusteisen työssäoloehdon perusteella 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos päivärahan enimmäisajan maksaminen on alkanut ennen kuin lakimuutoksen soveltaminen alkaa, porrastusta ei tehdä.

Ansiopäivärahan määrä pienenee:

  • 80% tasolle täydestä päivärahasta, kun päivärahaa on maksettu 40 etuuspäivältä (n. 8 viikolta)
  • 75% tasolle täydestä päivärahasta, kun päivärahaa on maksettu 170 etuuspäivältä (n. 34 viikolta)

Ansiopäiväraha on aina kuitenkin vähintään peruspäivärahan suuruinen. Kun täytät työssäoloehdon uudelleen, päivärahan määrä palaa täydeksi ja enimmäismaksuaika alkaa alusta.

Voit kokeilla ansiopäivärahan porrastuksen vaikutusta omaan päivärahaasi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n päivärahalaskurilla.

Päivärahan uudelleen määrittely

Päivärahasi määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä jos edellisen päivärahan määrityksestä ja maksamisen aloituksesta on kulunut aikaa vuosi tai enemmän.

Jos ehdit kerryttää 26 viikon työssäoloehdon uudelleen ennen 2.9.2024 ja edellisestä päivärahan määrityksestä ja ensimmäisestä maksetusta päivästä on alle vuosi, päivärahan tasoa ei määritellä uudestaan eikä uutta omavastuuaikaa oteta. 

Päivärahalaskurit

Voit laskea arvion päivärahasi määrästä TYJ:n päivärahalaskurilla tai verkkopalvelussamme olevalla laskurilla.

TE-palvelut

Työllistämistä edistävien palveluiden vaikutuksesta päivärahasi määrään voit lukea täältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Päivärahapäivien määrä riippuu työhistoriastasi. Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika alkaa alusta aina, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen.

Ansiopäivärahan enimmäisaika on: 
  • 300 päivää, mikäli sinulla on työhistoriaa alle kolme vuotta työttömyyden alkaessa. 
  • 400 päivää, mikäli sinulla on työhistoriaa enemmän kuin kolme vuotta työttömyyden alkaessa. 
  • 500 päivää, mikäli olet vähintään 58-vuotias täyttäessäsi työssäoloehdon ja olet työskennellyt viimeisen 20 vuoden aikana vähintään 5 vuotta.  500 päivään voi olla oikeus myös silloin, jos päivärahan enimmäisaika on alkanut ennen 1.1.2017. 
Lisäpäiväoikeus

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ns. lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin täytät 65 vuotta.

1.1.2023 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä työttömyysturvan lisäpäiväoikeus on poistumassa asteittain vuoteen 2030 mennessä. Tämän seurauksena vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei 1.1.2023 alkaen ole enää oikeutta lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeus korvataan uudella muutosturvakokonaisuudella, josta voit lukea lisää täältä.

Voit edelleen olla oikeutettu lisäpäiviin, jos:

  • olet syntynyt vuosina 1957-1960 ja täyttänyt 61 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä

  • olet syntynyt vuosina 1961-1962 ja täyttänyt 62 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä  

  • olet syntynyt vuonna 1963 ja täyttänyt 63 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä

  • olet syntynyt vuonna 1964 ja täyttänyt 64 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä

Ikäedellytyksen katsotaan täyttyvän myös, jos täytät 61-64 vuotta samana päivänä kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.  Työttömyyskassa tarkistaa oikeutesi lisäpäiviin siinä vaiheessa, kun päivärahan enimmäisaikasi täyttyy. 

Verohallinnon ohjeiden mukaan ansiopäivärahasta peritään vähintään 25 % ennakonpidätystä, mikäli kassalla on käytössä palkkatuloon perustuvat verotiedot. 

Halutessasi voit tilata verottajalta muutosverokortin etuutta varten. Tilaaminen käy kätevästi esimerkiksi Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Kun valitset palvelussa etuuden maksajaksi Palvelualojen työttömyyskassan, työttömyyskassa saa muutosverokortin sähköisesti käyttöönsä seuraavana päivänä. 

Huomaathan, että muutosverokortin tulee olla nimenomaan etuutta varten. Jos muutosverokortti on palkkatuloa varten, suoritetaan etuudesta edelleen 25 % ennakkopidätys. 

Voit lukea lisää työttömyysetuuksien verotuksesta Verohallinnon sivuilta

Omavastuuaika otetaan, kun tulet ensimmäisen kerran ansiopäivärahan hakijaksi tai kun työssäoloehtosi täyttyy uudelleen. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan oteta, jos edellisen päivärahakauden alusta (ensimmäinen maksettu päivä) on kulunut alle vuosi ja omavastuuaika on otettu sen alussa.  

Omavastuuaika vastaa seitsemää työtöntä päivää, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika voidaan huomioida vain sellaiselta ajalta, jolloin työnhaku on ollut TE-toimistossa voimassa, eikä päivärahan maksamiselle ole muita esteitä. Omavastuuaikaa voi kertyä viikossa enintään viisi päivää.  

Osa-aikatyöntekijän omavastuuaika lasketaan tunteina. Omavastuuaikaan lasketaan täyden työajan ja tehtyjen tuntien välinen erotus. Omavastuuaika täyttyy, kun seitsemää työpäivää vastaava tuntimäärä on täynnä.  Omavastuuta ei voida laskea ajalta, jolla työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 

Omavastuuaika on kerättävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Yli kahdeksan viikon takaisia omavastuupäiviä ei voida enää huomioida.

Esimerkki

Mikäli sinulle kertyy kahdeksan viikon aikana kuusi omavastuupäivää ja seitsemäs omavastuupäivä sattuisi vasta yhdeksännelle viikolle, on kerättyjen omavastuupäivien määrä tällöin yhä kuusi, sillä ensimmäisellä viikolla kerättyä omavastuupäivää ei voida enää laskea mukaan. 

Huom! Koskee vain 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyvän, yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön lomakorvausta.

Jos sinulle maksetaan yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lomakorvausta, kyse on jaksotettavasta tulosta. Et ole oikeutettu ansiopäivärahaan lomakorvauksen jaksotuksen ajalta. Jaksotuksen ajalta ei myöskään kerätä omavastuuta.

Jaksotus tarkoittaa, että maksettu lomakorvaus jaetaan työsi keskimääräisellä päiväpalkalla. Näin saadaan laskettua kuinka montaa päivää maksettu korvaus vastaa. Päivien lukumäärä vastaa ajanjaksoa, jolta sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen noin kuukaudella.

Jaksotukseen huomioidaan ainoastaan arkipäivät, eli enintään 5 päivää viikossa.

TYJ:n infograafi lomakorvauksen jaksotuksesta.

Esimerkki #1

Päiväpalkkasi on 100 € / päivä. Sinulle maksetaan työsuhteen päättyessä 1000 € lomakorvausta. Lomakorvaus vastaa 10 päivän palkkaa (1000 € : 100 € = 10 päivää). Päivärahahakemuksesi hylätään kymmeneltä arkipäivältä (ansiopäivärahaa maksetaan 5 pv/kalenteriviikko) työsuhteen päättymisestä lukien.

Esimerkki #2

Yli kaksi viikkoa kestänyt kokoaikainen työsuhteesi päättyy sunnuntaina 7.1.2024. Rekisteröidyt TE-toimistoon työnhakijaksi 8.1.2024 alkaen. Saat 1000 € lomakorvausta pitämättömistä lomistasi. Et ole saanut aiemmin ansiopäivärahaa, joten ennen kuin saat ansiopäivärahaa, sinulta otetaan lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen 7 päivän omavastuuaika.

Sinulle on maksettu lomakorvausta 1000 € ja laskennallinen päiväpalkkasi on 100 €. Lomakorvauksen jaksotus on 10 arkipäivää (1000 € : 100 € = 10 päivää). Lomakorvauksesi jaksotetaan työsuhteen päättymistä seuraavasta päivästä eli 8.1.2024 alkaen. Jaksotus on 10 arkipäivän pituinen eli ajalta 8.-19.1.2024 et ole oikeutettu päivärahaan.

Omavastuu otetaan lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen eli 20.1.2024 alkaen. Omavastuu kuluu ainoastaan arkipäiviltä ja se on 7 arkipäivää (1.1.2024 alkaen). Seitsemän arkipäivän omavastuuaikasi kertyy aikavälillä 20.-30.1.2024.

Sinulle maksetaan ansiopäivärahaa 31.1.2024 alkaen.

Karenssilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston asettamaa korvauksetonta määräaikaa. Karenssin ajalta ei voida maksaa päivärahaa. Sen ajalta ei voi myöskään ottaa omavastuuaikaa. Perusteista riippuen karenssin pituus vaihtelee seitsemästä päivästä 45 päivään. Voit lukea aiheesta enemmän TE-toimiston sivuilta.

Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha voivat vähentää ansiopäivärahan määrää tai estää sen maksamisen kokonaan. Niiden vaikutus riippuu siitä, ovatko loma ja siitä saatavat korvaukset kertyneet kokoaikatyöstä vai osa-aikatyöstä.  

Jos sinut on lomautettu kokoaikatyöstä, et ole oikeutettu vuosiloman ajalta ansiopäivärahaan. Merkitse loma-aika hakemukseen. Jos olet ansainnut loman osa-aikatyöstä, olet oikeutettu ansiopäivärahaan myös loman ajalta, kunhan työnhakusi on voimassa TE-toimistossa.

Lomapäivät merkitään hakemukseen maksettujen lomatuntien mukaisesti. Lomapalkka ja lomarahat huomioidaan ansiopäivärahan sovittelussa maksuperusteisesti eli sillä hakujaksolla, jolloin ne on maksettu hakijan tilille. Osa-aikaiseksi työksi katsotaan työ, jossa sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % työehtosopimuksen mukaisesta kokonaistyöajasta. Lue lisää sovitellusta päivärahasta tai päivärahaoikeudesta lomautustilanteessa