Lakimuutokset 2024

Työttömyyskorvauksen omavastuuaika on pidentynyt viidestä päivästä seitsemään päivään. Työttömyyskorvauksen omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa olevaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta työttömyysetuutta.

Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus on muuttunut jaksotettavaksi tuloksi. Tämä tarkoittaa, että jos sinulla on yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhtä kuukausipalkkaa vastaava lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Lue lisää lomakorvauksen jaksotuksesta täältä.

Kansaneläkeindeksi on jäädytetty hallituskaudeksi 2024-2027. Tämä tarkoittaa, että kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet eivät nouse vuodenvaihteessa, vaikka kuluttajahinnat nousisevat. Indeksikorotusten jäädyttäminen koskettaa myös työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta.

Muutos vaikuttaa etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Työttömyysturvan lapsikorotuksia ei makseta 1.4.2024 alkaen.

Lapsikorotukset maksetaan 31.3.2024 saakka, vaikka hakemus saapuisi työttömyyskassalle 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Työtulon suojaosa on poistunut hakujaksoilta, jotka alkavat 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Ennen lakimuutosta osa-aikatyötä tekevä työttömyysetuuden hakija on voinut ansaita 279-300 euroa ennen kuin 50 % palkasta on alkanut vaikuttamaan sovitellun päivärahan määrään. Suojaosan poistuttua vaikutus alkaa heti, eli jokainen ansaittu euro vähentää päivärahan määrää 50 sentillä.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n nettisivuilta löydät laskurin, jolla voit arvioida päivärahasi määrän suojaosan poistamisen jälkeen. 

Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaan viimeinen mahdollinen aloituspäivä on 31.7.2024. Vuorotteluvapaa katsotaan alkaneeksi 31.7.2024 mennessä, kun vuorottelusopimus on toimitettu TE-toimistoon ja vuorotteluvapaan sijaisen työsuhde alkaa viimeistään 31.7.2024.

Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa, että henkilön on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskenneltävä tietty määrä viikkoja (nykyisin: 26 kalenteriviikkoa) ennen kuin hän on oikeutettu ansiopäivärahaan.

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden tuloperusteisen eli "euroistetun" mallin (kts. seuraava kohta) mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Lue lisää työssäoloehdon muutoksista TYJ:n nettisivuilta tai STM:n nettisivuilta.

Työttömyysturvan työssäoloehto muutetaan tuloperusteiseksi eli euroistetaan. Euroistaminen tarkoittaa, että ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto ei riipu työttömyyttä edeltävien työtuntien määrästä, vaan työssäoloehdon täyttymistä arvioidaan ainoastaan saadun palkan perusteella.

Nykyisin työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on työttömyyskassan jäsenyysaikana ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoon on huomioitu ne kalenteriviikot, jolloin palkallista aikaa on ollut vähintään 18 tuntia.

Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan ja sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut noin 930 euroa kuukaudessa noin vuoden ajan. Työssäoloehto voi kertyä myös puolikkaina kuukausina, jos ansiotuloa on maksettu kuukauden aikana 465-929 euroa.

Ennen lakimuutosta kertyneet tuntiperusteiset työssäoloehtoviikot muunnetaan euroistamisen yhteydessä vastaamaan maksuperusteisia työssäoloehtokuukausia. Tuloperäistä työssäoloehtoa sovelletaan palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Lue lisää työssäoloehdon muutoksista TYJ:n nettisivuilta tai STM:n nettisivuilta.

Ansiosidonnaisen päivärahan määrä laskee 40 etuuspäivän (n. 2 kuukauden) jälkeen 80 % tasolle täydestä päivärahasta ja 170 etuuspäivän (n. 8 kuukauden) jälkeen 75 % tasolle täydestä päivärahasta. Ansiopäiväraha on kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan suuruinen. Kun täytät työssäoloehdon uudestaan, päivärahan määrä palaa täydeksi ja enimmäismaksuaika alkaa alusta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos päiväraha on määritelty uuden tuloperusteisen työssäoloehdon perusteella 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos päivärahan enimmäisajan maksaminen on kesken, kun lakimuutoksen soveltaminen alkaa, porrastusta ei tehdä.

Lisätietoa ansiosidonnaisen porrastamisen vaikutuksesta TYJ:n sivuilta.

ESIMERKKEJÄ

Seuraavista ikään perustuvista työttömyysturvaa koskevista poikkeussäännöistä luovutaan 2.9.2024 alkaen:

• Kuntien velvollisuus työllistää yli 57-vuotiaat työssäoloehdon täyttävään työhön päättyy.

• 58-vuotiaan ansiopäivärahan taso ei ole enää suojattu tilanteessa, jossa päivärahan määrä pienenee uudelleenmäärittelyssä.

• 60-vuotta täyttäneet eivät voi jatkossa täyttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa työllistymissä edistävässä palvelussa. Samalla oikeus ansiopäivärahaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta enimmäisajan täyttymisen jälkeen lakkaa.

58-vuotiaan ansiopäivärahan tason suojaa ei sovelleta, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden tuloperuisteisen eli euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen. Työssäolovelvoitteeseen liittyviä ansiopäivärahan tason suojia sovelletaan niin kauan, kuin työ tai palvelu on järjestetty viimeistään 1.9.2024 alkaneen velvoitteen perusteella.

2.9.2024 tai sen jälkeen alkanut palkkatuettu työ ei pääsääntöisesti enää kerrytä ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Palkkatuettu työsuhde pidentää kuitenkin täysimääräisesti nk. tarkastelujaksoa eli sitä ajanjaksoa, jonka puitteissa työssäoloehdon tulee täyttyä. 

Jos palkkatuki on myönnetty alentuneen työkyvyn perusteella tai yli 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen, työstä voidaan osa hyväksyä palkansaajan työssäoloehtoon.